Eriarvoisuuden ja syrjäytymisen torjumisen rakennuspalikat - Innokylän innovaatiokatsaus

Tässä innovaatiokatsauksessa tarkastellaan eriarvoisuuden ja syrjäytymisen torjumisen kehittämistoimintaa ja sen tuottamia toimintamalleja. Katsaus jäsentää eriarvoisuuden ja syrjäytymisen torjumiseen liittyvän kehittämistoiminnan kohderyhmiä, tarpeita, tavoitteita ja kehittämisen kohteita sekä toimintamallien keskeisiä ja yhteisiä elementtejä. Lisäksi tuodaan esiin niitä kipupisteitä, joihin kehittämis- ja arviointitoimintaa tulisi edelleen fokusoida. Katsaus rajaa tarkastelun hyvinvointi- ja terveysalan kansalliseen innovaatioympäristöön Innokylään tuotettuihin eriarvoisuuden ja syrjäytymisen torjumisen kehittämissisältöihin ja toimintamalleihin. Katsaus tarjoaa sekä kehittäjille että päätöksentekijöille moninaista tietoa eriarvoisuuden ja syrjäytymisen torjumiseen liittyen. Katsauksen sisältöjä voidaan käyttää uusien kehittämisavausten rakennuspalikoina ja kehittämistä koskevien päätösten tukena

Managing relationships of the republic of science and the kingdom of industry

Purpose – This article investigates the reasons for collaboration and the barriers to cooperation between universities and industry organizations. In an increasingly integrated world, cooperation between universities and companies is likely to grow in forthcoming years. Design/methodology/approach – The approach taken in this article differs from previous works in the sense that it reveals the psychological frameworks that academics and managers hold about collaborating with each other. Data come from a survey of academic and managerial staff working in several universities and companies in Portugal and Finland. Findings – Overall results show that academics still see companies as information sources for their researches, but they are also willing to participate in joint projects in which academic knowledge is not the sole output. Originality/value – Provides information for companies and universities with regard to how to embark on such cooperative endeavors.info:eu-repo/semantics/publishedVersio

Vaikuttava valvonta osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta

Tämä selvitys on tehty osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan reformit-painopistealueen vuoden 2016 tutkimushanketta, jossa tehtävänä on ollut selvittää, miten sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontaa ja valvonnan vaikuttavuutta voidaan parantaa sote-uudistuksessa. Selvityksen päätavoitteena oli tarkastella sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvan toimintaympäristön ja palvelujen käyttäjien valinnanvapauden laajentumisen vaikutuksia valvonnasta vastaavien tahojen tehtäviin. Erityisesti kiinnitettiin huomiota omavalvonnan vahvistamisen edellytyksiin osana valvontakokonaisuuden uudistamista. Selvitys toteutettiin kartoittamalla aluksi valvonnan rakenteita ja käytäntöjä Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa, Alankomaissa, Englannissa, Walesissa ja Skotlannissa. Kansainvälisessä tarkastelussa esille nousivat erityisesti pyrkimys tietopohjan ja laatutyön kattavuuteen ja systemaattisuuteen, valvonnan ja laatutyön avoimuuteen sekä palvelunkäyttäjien aseman vahvistamiseen. Suomalaisten valvontaviranomaisten tehtäviä ja työnjakoa tarkasteltiin monipuolisen aineiston pohjalta. Omavalvontaa valvonnan ja laadunhallinnan menetelmänä kartoitettiin työpajassa, johon osallistui palvelujen tuottajia, järjestäjiä ja käyttäjiä sekä valvontaviranomaisten edustajia. Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on kansainvälisestikin arvioituna suuruudeltaan ja vaikutuksiltaan mullistava. Kyseessä on laajamittainen rakenteellinen ja toiminnallinen muutos, jossa uudistetaan järjestämisen, tuottamisen, ohjauksen ja valvonnan rakenteet ja toimintatavat. Uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ohjauksen, valvonnan ja asiakkaiden tekemien valintojen tietopohjan varmistaminen on ratkaisevaa

Bland tjänstemän och eldsjälar

Bland tjänstemän och eldsjälar Innehållsförteckning – Inledaren: Lyckan att vara skäribo av Pia Prost – Sjömanshusen av Kasper Westerlund – En kronolänsman i Nagu under ryska tiden av Birgitta Edelman-Holmberg – Stubben av Maria Sjöblom – Prosten Maximilian Lagerbohms bildskatt från Houtskär av Pia Prost – Vem är skärgårdens bästa bundsförvant av Jan Sundberg – En framtida skärgård – hur vill vi bo? av Nina Söderlund – Att krympa smart av Elina Auri & Christell Åström – Bergö vägvisare för nya servicelösningar i skärgården av Pia Prost – "Pelles Elmuseum" på Emsalö vidare inom familjen av Thure Malmberg – Husö biologiska station 60 år Ea Maria Blomqvist – Dagens forskning på Husö biologiska station av Pia Prost – Bron mellan Pargas och Nagu Pia Prost – Stalin på grund av Anders Moliis-Mellberg – Sibboroddare siktar på guld i Sulkava av Thure Malmberg – Skräntärnan speglar en skärgårdsnatur i förändring av Patrik Byholm Bokhörnan: – Ett bokprojekt ser dagens ljus av Håkan Eklund – Utförligt om det flytande kulturarvet av Kasper Westerlund – Skärinytt – Sista bilde

BACH1 Ser919Pro variant and breast cancer risk

BACKGROUND: BACH1 (BRCA1-associated C-terminal helicase 1; also known as BRCA1-interacting protein 1, BRIP1) is a helicase protein that interacts in vivo with BRCA1, the protein product of one of the major genes for hereditary predisposition to breast cancer. Previously, two BACH1 germ line missense mutations have been identified in early-onset breast cancer patients with and without family history of breast and ovarian cancer. In this study, we aimed to evaluate whether there are BACH1 genetic variants that contribute to breast cancer risk in Finland. METHODS: The BACH1 gene was screened for germ line alterations among probands from 43 Finnish BRCA1/2 negative breast cancer families. Recently, one of the observed common variants, Ser-allele of the Ser919Pro polymorphism, was suggested to associate with an increased breast cancer risk, and was here evaluated in an independent, large series of 888 unselected breast cancer patients and in 736 healthy controls. RESULTS: Six BACH1 germ line alterations were observed in the mutation analysis, but none of these were found to associate with the cancer phenotype. The Val193Ile variant that was seen in only one family was further screened in an independent series of 346 familial breast cancer cases and 183 healthy controls, but no additional carriers were observed. Individuals with the BACH1 Ser919-allele were not found to have an increased breast cancer risk when the Pro/Ser heterozygotes (OR 0.90; 95% CI 0.70–1.16; p = 0.427) or Ser/Ser homozygotes (OR 1.02; 95% CI 0.76–1.35; p = 0.91) were compared to Pro/Pro homozygotes, and there was no association of the variant with any breast tumor characteristics, age at cancer diagnosis, family history of cancer, or survival. CONCLUSION: Our results suggest that the BACH1 Ser919 is not a breast cancer predisposition allele in the Finnish study population. Together with previous studies, our results also indicate that although some rare germ line variants in BACH1 may contribute to breast cancer development, the contribution of BACH1 germline alterations to familial breast cancer seems marginal

Suomalainen hanhenlihantuotanto pellolta pöytään

Tämä lisensiaatin tutkielma on kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena on esitellä suomalaista hanhenlihantuotantoa alkutuotannosta elintarvikkeeksi ja verrata sitä ulkomaalaiseen tuotantoon. Tutkielman tavoitteena oli myös tutustua käytännössä suomalaisen hanhenlihantuotannon eri osa-alueisiin ja hanhien hyvinvointiin. Kirjallisuuskatsaukseen koottu tieto pohjautuu ulkomaalaiseen kirjallisuuteen, Suomen lainsäädäntöön sekä suomalaisen hanhitilan käytäntöihin. Hanhenlihan tuotanto Suomessa on hyvin vähäistä, vaikka Aasiassa ja Keski-Euroopassa kasvatusta on paljon. Suomalaisesta tuotannosta ei ole koottua tietoa, minkä takia oli tarpeellista tehdä kuvaus suomalaisesta tuotannosta. Hanhia kasvatetaan maailmalla sekä lihan että rasvamaksan takia. Myös hanhien höyhenet ovat haluttuja ja niitä käytetäänkin paljon esimerkiksi tyynyissä ja vaatteissa. Hanhia kasvatetaan sekä lattiakasvattamoissa että ulkotiloissa. Suomessa hanhet kasvatetaan ulko- ja sisätiloissa lintujen päästessä kesällä laiduntamaan ympäri vuorokauden. Myös munivat emohanhet sekä poikaset pääsevät laitumelle. Hanhien tarvitsema tila on määrätty laissa ja siihen vaikuttaa hanhen ikä ja käyttötarkoitus. Hanhia voidaan ruokkia viljalla, täysrehulla ja laidunalueen vihreällä kasvustolla. Hanhet sopeutuvat hyvin erilaisiin ruokavalioihin ja pärjäävät karummissakin olosuhteissa. Hanhet ovat yleisesti ottaen terveitä lintuja, mutta niiden sairauksista Suomessa ei ole kattavaa tietoa. Hanhien terveyden voidaan olettaa olevan melko hyvä, sillä suomalaisen siipikarjan terveys on lähtökohtaisesti hyvä. Suomessa hanhet teurastetaan lähinnä yhdessä pienimuotoisessa teurastamossa, jossa tainnutus tehdään paineilmaa käyttävällä pulttipistoolilla. Teurastus ja lihanleikkuu tehdään pääosin käsin, laitteita käytetään lähinnä kyninnässä ja kalttauksessa. Lihantarkastus tehdään teurastuksen jälkeen. Elintarvikkeena hanhi on hyvälaatuisen proteiinin sekä rasvan lähde. Hanhi soveltuu hyvin ominaisuuksiltaan Suomessa kasvatettavaksi kestävyytensä vuoksi. Hanhentuotannon ekologisuuteen vaikuttaa nopea kasvu ja ruokavalio, joka hyödyntää ihmisravinnoksi soveltumatonta rehua. Hanhentuotanto muun maatalouden yhteydessä voi lisätä luonnon monimuotoisuutta ja elintarviketuotannon kestävää kehitystä. Tätä tutkielmaa voidaan soveltaa muiden vesilintujen tuotantoon. Lisäksi koottua tietoa voidaan hyödyntää opetuksessa